Hymyillään, kun tavataan!

Kuten olette huomanneet, on blogi uinunut jo monta kuukautta talviuntaan. En löydä nyt sisäistä paloa ja intoa enkä syytä siihen, miksi jatkaisin kirjoittelua, joten tämmöisenään Vihreä Tähti jää nyt tauolle määräämättömäksi ajaksi.

Käsillä tekeminen, kehrääminen, opiskelu, luonnossa liikkuminen ja puutarhan hoito jatkuvat edelleen. Vilauksia siitä ja monesta muusta asiasta löytyy instagramin puolelta.

Hymyillään, kun tavataan!

Kransseja - Wreaths

Ohjasin eilen Kantri & Co. -hankkeen järjestämää kranssi -työpajaa meillä Seppälässä. Aikaa oli neljä tuntia ja tavoitteena oli oppia tekemään kransseja luonnonmateriaaleista. Sopivasti oli aamun Kainuun Sanomissa juttu köynnöksen tekemisestä ja jokamiehen oikeuksista, niistä mekin lähdettiin liikkeelle.

Vaikka useimmille luonnonmateriaalit ovat tuttuja koristemateriaaleina -ainakin havukranssi on tuttu, niin silti sitä löytyy aina jotain uutta opittavaa. Ja se mikä itselle on päivän selvä asia, on todennäköisesti monelle muulle ihan outo juttu!

Materiaaleina meillä oli pajua, koivua, kuusta, katajaa, tuijaa, käpyjä, kanervia, riidenliekoa ja mustikanvarpuja sekä tietysti valikoima koristeita, naruja ja nauhoja. Tässä kuvia kurssilaisten tekemistä upeista töistä!

Perinteinen kehruuretriitti

Viikko sitten vietimme kajaanilaisten kehrääjien kesken viikonloppua Vaarantalolla Paltamossa. Tämä oli jo kolmas kerta, joten voitanee puhua perinteisestä kehruuretriitistä. Nämä pitkät yhteiset viikonloput kehruun parissa saivat alkunsa, kun meille ei enää riittänyt kehräys yhtenä iltana viikossa Kainuun Pirtin tiloissa. Haaveilimme siitä, kuinka ihanaa olisi kehrätä niin pitkään kuin jaksaa ja huvittaa eikä tarvitsisi lopettaa juuri, kun on päässyt hyvin alkuun. Haaveissamme oli ekstraa se, että jos ei tarvitsisi itse laittaa ruokaakaan... Ja nyt kaikki tämä on toteutunut jo todellakin kolme kertaa. Virkeimmät ja sitkeimmät kehrääjät ovat kehränneet aamuneljään ja nousseet muutaman tunnin silmien ummistamisen jälkeen uudelleen työn touhuun.

Minulla oli tavoitteena saada kehrättyä langat lapasiin, jotka teemme neulakinnastekniikalla. Kehrääminen sujui sutjakkaasti alpakasta, jonka olin käsitellyt aiemmin karstamyllyllä tasaiseksi ja kuohkeaksi. Kehräsin kaikki ja kertasin ne 2-säikeiseksi, mutta koska olin ihan liian innoissani, laatu oli huonoa, kierteet epätasaisia ja langasta olisi pitänyt tehdä 3-säikeistä. Joten kotitehtäväksi minulle tuli purkaa kaikki takaisin 1-säikeiseksi ja uudelleen kertaaminen 3-säikeiseksi.

Alpakan villaa

Alpakat 2-säikeisenä lankana

Alpakka -episodin jälkeen karstasin valkoista lampaan villaa, johon sekoitin pikkuisen silkkiä. Minulla oli pieni pussillinen monen väristä silkkisilppua ja käytin kaikki tähän työhön. Kertasin valkoisen säikeen jo aiemmin kehräämäni ruskean villan kanssa.

Valkoista ja ruskeaa lampaan villaa, valkoisen joukossa silkkisilppua

Ostin koristeeksi tarkoitetun puuvillan oksia, koska hoksasin, että sen pumpulipalloistahan voi kokeilla langan kehräämistä. Ohjaajamme, Maarit, kokeili kehräystä ja yhdestä pallosta tuli 9 metriä 1-säikeistä lankaa. Kuvassa lanka on lenkkikerrattu 3-säikeiseksi.

Puuvillaa, yhdestä kodasta tuli 9 metriä 1-säikeistä lankaa

Seuraava kehruuviikonloppu on 3.-5.3.2017 ja kehräämme myös torstai-iltaisin klo 16-20 Kainuun Pirtillä. Jos sinua kiinnostaa kehrääminen niin tule tutustumaan tai lähde mukaan koko viikonlopuksi maaliskuussa! Lisätietoja täältä.

Syksyn ja talven rajalla

Viikon aikana on tapahtunut paljon, eikä oikeastaan yhtään mitään. Viikko sitten Kainuussa oli pikkupakkasta ja Hämeessä vielä lehti puussa tällä viikolla.

Ensin töitä ja sitten lomalle ja opiskelua.

Impilinna ja lampi

Urakoin neljä tunnistustenttiä Lepaan lähipäivillä. Olisinhan päässyt ne oikeasti läpi lukemattakin, mutta ei anna sisu periksi ottaa ykköstä tentistä. Joten ihan perinteiseen tapaan harjoittelin "hauki on kala" -tyyliin. Muuten meni ihan mainiosti, mutta rupesi jo neljän eri listan kasvit puuroutumaan päässä ja ilmiselvät tapaukset muuttuivat ihan joksikin muuksi... siitä hyvä esimerkki: tunnistettavana oli perenna, särkynytsydän. Kirjoitin palavarakkaus. Tarkistin monta kertaa enkä mitään tajunnut.

Kirjavalehtinen soihtuköynnös

 Kotiin tuomisina oli pussillinen käpyjä ja siemeniä. Etelän eksotiikkaa!

Rentoa viikonloppua!

Minä lähden viikonlopuksi kehräämään! Hurrur...

Aurinkoinen Budapest

Viime viikonlopun olin työmatkalla Unkarissa ja vietin päivän puutarhakoululla Budapestin keskustan lähellä. Koulu on nimeltään Magyar Gyula Kertészeti Szakközépiskola és Szakiskola ja siellä on noin 500 opiskelijaa, joista noin 150 floristiikan opiskelijaa.

Todella mielenkiintoinen paikka.

Itse Budapestiin en sitten ehtinyt tutustua. Totean vain, että lentokentältä keskustaan pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä, mutta taksikaan ei maksa enempää kuin Kajaanissa keskustasta lentokentälle arkiaamuna.

Sadonkorjuun syyskuu

Sepäs oli nopea syyskuu! Tyrnejä poimittiin moneen kertaan ja ne eivät vähentyneet millään. Eilen kuulin, että pensaat olivat olleet tyhjiä lintujen jäljiltä. Hyvä juttu -eivät menneet ihan hukkaan. Unohdin karhunvatukat täysin ja yllätyksekseni saimme marjoja ainakin puoli litraa, kun kävin keräämässä useampana päivänä. Puolukoita keräsin sen verran, että voin sanoa keränneeni. Ai niin ja suppilovahverot ovat sitten ihan oma lukunsa...

Koulun omenatarha tuotti hyvälaatuisen sadon ja niinpä mekin olemme syöneet omenoita monessa eri muodossa. Voi olla, että omenahyvekiintiö on vähäksi aikaa täynnä.

 

Kasvihuoneesta sain melkoisen läjän tomaatteja ja kurkkuja sekä kaksi  munakoisoa ja yhden paprikan. Valitettavasti tällä puutarhurilla lopahti syksyllä viljelyinto enkä käynyt keräämässä kurkkusatoa ajoissa -kurkut muuttuivat mauttomiksi, kuiviksi ja puumaisiksi. Tomaatteja kypsyteltiin sisällä ja syötiin sitä mukaa kuin kypsyivät.

Ilahdutin itseäni kukilla useampaankin kertaan. Tämä asetelma on tehty malliksi YritysAmiksen henkilöstön Innostutaan yhdessä -virkistysiltapäivän kukkasidontapajaan.

Ruman kaunis preeriaeustoma

Navetassakin ehdin pyörähtämään katsomassa kyyttökampaamon touhuja. Tässä kuitenkin vasikat kylki kyljessä.

Yksi viikko vierähti luonnonkoristemateriaalien parissa. Tutustuttiin luonto- ja puutarha-alan opiskelijoiden kanssa lajistoon, keräämiseen ja varastointiin sekä kurkistettiin ekologiseen kukkasidontaan. Teimme Impilinnaan pöytäkoristelut, tässä yksi osanen niistä: vaahteranlehtiruusuja, vanamoa, oksia.

Suomumustesieniä on tosi paljon nurmikoilla

Lämpimästä syksystä johtuen kesäkukat vaan kukkivat kukkimistaan. Tunnistustentit olisi voinut jättää huoletta vielä vähän myöhemmäksi, mutta onpahan nyt pidetty. Koristekaalit on niin komeita, että enpä ihmettele, vaikka joku yö häviäisivät puutarhan kukkapenkistä. Niitä on kyselty paljon ja ne haluttaisiin ostaa suoraan penkistä. Ensi vuonna sitten.

 

Viimeisin hurjastelu lienee katolle kiipeäminen ja maisemien ihastelu ihan uudesta vinkkelistä. Näkymät Murtojärvelle Kuhmossa.