Tiistaina pääsimme vierailemaan opettajamme mehiläispesillä ja näimme lopultakin mehiläisiä -läheltä! Suojapuvut oli huolellisesti puettu ja kaikki varotoimet tehty, mutta kyllä pulssi kiihtyi kummasti mehiläispesän pörinää kuunnellessa. Osallistuimme pesien kevätsiivoukseen, kuolleet mehiläiset poistettiin ja pesiin vaihdettiin uudet pohjat.
Mehiläisethän ovat todella tärkeitä viljelykasvien, marjojen ja hedelmien pölyttäjiä. Ne varmistavat sadon runsauden ja tasalaatuisuuden. Odotan suurella mielenkiinnolla, mitä mehiläispesän olemassaolo aiheuttaa jatkossa meidän kotitarveviljelmälle ja lähimetsien marjasadolle.
Pitkän harkinnan jälkeen varasin meille yhden pesän. Pesät ovat haettavissa todennäköisesti juhannuksen jälkeen, joten sitten vasta päästään harjoittelemaan oikeasti mehiläistarhausta. Huh, kyllä jännittää jo nyt ja vähän huolettaakin, että mitenkähän siitä selviää. Kaikki vaikuttaa nimittäin teoriassa tosi monimutkaiselta...
