Tiistaina pääsimme vierailemaan opettajamme mehiläispesillä ja näimme lopultakin mehiläisiä -läheltä! Suojapuvut oli huolellisesti puettu ja kaikki varotoimet tehty, mutta kyllä pulssi kiihtyi kummasti mehiläispesän pörinää kuunnellessa. Osallistuimme pesien kevätsiivoukseen, kuolleet mehiläiset poistettiin ja pesiin vaihdettiin uudet pohjat.
Mehiläisethän ovat todella tärkeitä viljelykasvien, marjojen ja hedelmien pölyttäjiä. Ne varmistavat sadon runsauden ja tasalaatuisuuden. Odotan suurella mielenkiinnolla, mitä mehiläispesän olemassaolo aiheuttaa jatkossa meidän kotitarveviljelmälle ja lähimetsien marjasadolle.
Pitkän harkinnan jälkeen varasin meille yhden pesän. Pesät ovat haettavissa todennäköisesti juhannuksen jälkeen, joten sitten vasta päästään harjoittelemaan oikeasti mehiläistarhausta. Huh, kyllä jännittää jo nyt ja vähän huolettaakin, että mitenkähän siitä selviää. Kaikki vaikuttaa nimittäin teoriassa tosi monimutkaiselta...
Huh jestas, sulla näköjään samat ajatukset päässä pyörinnyt. Nyt kun vielä kerrot että kesäkanala on suunnitteilla, niin ei tarvikaan mun näitä kaikkia yksin kokeilla. Annan sun testata ensin :)
VastaaPoistaIhana ajatus. Ja en kyllä taju kuka sitä väittää että kaupasta hunajaa saa halvemalla? Ei sitä ole pakko syöttä sokeria mehilaisille. Kyllä ne saavat omat evät kerättyä ihan itse jos ihmiset nyt kaikkia viimeisiä heiltä käsistä ei ryöstä. Ja meidän mummulla tuo yksi pesä jaksoi kerätä omien eväiten lisäksi sitä hunaja meidän tarpeisiin kerrassaan liika. Tietenkin kauppa sillä määrällä ei tekisi, mutta itelle ja muutamia purkkeja lahjaksi kyllä onnistuu.
Onnea kokeiluun!