Juhannus 2016 - Midsummer 2016

Paluu kesätauolta! Back in business!

Minulla ei todellakaan ollut tarkoitus jäädä kesätauolle blogin kirjoittamisen kanssa, mutta näköjään niin pääsi käymään! Ylioppilasjuhlat, kaksi monen päivän työmatkaa ulkomaille, mehiläispesän hankinta ja ihanaakin ihanampi kesäsää pitivät minut niin kiireisenä, että en malttanut istuksia koneella. Kuvamateriaalia on paljon, joten palaamme kesään vielä myöhemmin.

I didn't plan to have a summerbreak with my blog but as you can see it just happened. At first I had busy time with my daughters graduation party, then I travelled to Holland and Slovenia because of FlorCert -meetings, made short visit to Germany, started  beekeeping and just enjoyed lovely Finnish summer! I didn't want to sit with my laptop, but I took lot of pictures -you'll see some of those later.



8.7.2014

Kesä oli kuuma ja kasvihuoneviljelyn kannalta haasteellinen. Myös kaikki ruukuissa olevat ryhmäkasvitkin joutuivat välillä kärsimään -kastelun kanssa sai olla tarkkana. Ensi kesän kasviuutuuksiin olimme tutustumassa viime viikolla Lepaa 2014 -näyttelyssä. Kuvassa yksi suosikeistani.

We had hot summer in Finland and it was challenging to get good results in small greenhouse. All my annual plants in containers had some problems -I was lazy with watering. In this picture is one of my favourite varieties in next year collection. Huiskula was presenting this in Lepaa 2014 garden fair.

Petunia Cascadias Autumn Mystery

Meillähän on ollut koiria 17 vuoden ajan, mutta nyt keväästä saakka olimme viettäneet 5 kk koiratonta elämää. Varsinaisesti kai meillä ei ollut tarkoitus hankkia koiraa, mutta kyllähän se talo tuntui tyhjältä ja steriililtä, kun ei ollut sitä karvakuonoa. Heinäkuun lopussa taloomme muutti Lapin tuliainen: pitkäkarvainen mäyräkoira, Minni.

We had have dogs 17 years, but our last one died in spring. Life without dog wasn't a problem, but house was empty and clean. In the end of July Minni - long haired dachshund, moved in to house.

Salamantelin Ikilempi, Minni

Meillekö mehiläisiä...

Aloitin keväällä mehiläisenhoidon alkeiskurssin ja ajatuksena oli hommata itselle mehiläispesä. Olen kyllä jo ymmärtänyt, että halvemmaksi tulee ostaa hunajat kaupasta...

Tiistaina pääsimme vierailemaan opettajamme mehiläispesillä ja näimme lopultakin mehiläisiä -läheltä! Suojapuvut oli huolellisesti puettu ja kaikki varotoimet tehty, mutta kyllä pulssi kiihtyi kummasti mehiläispesän pörinää kuunnellessa. Osallistuimme pesien kevätsiivoukseen, kuolleet mehiläiset poistettiin ja pesiin vaihdettiin uudet pohjat.

Mehiläisethän ovat todella tärkeitä viljelykasvien, marjojen ja hedelmien pölyttäjiä. Ne varmistavat sadon runsauden ja tasalaatuisuuden. Odotan suurella mielenkiinnolla, mitä mehiläispesän olemassaolo aiheuttaa jatkossa meidän kotitarveviljelmälle ja lähimetsien marjasadolle.

Pitkän harkinnan jälkeen varasin meille yhden pesän. Pesät ovat haettavissa todennäköisesti juhannuksen jälkeen, joten sitten vasta päästään harjoittelemaan oikeasti mehiläistarhausta. Huh, kyllä jännittää jo nyt ja vähän huolettaakin, että mitenkähän siitä selviää. Kaikki vaikuttaa nimittäin teoriassa tosi monimutkaiselta...