Mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun... Ei ole ihmekään, että vanhassa laulussa rakasta kutsutaan mesimarjaksi - onhan tuo aromikas, salaperäinen ja harvinaistunut marjamme melkoinen aarre. Pari marjaa, jos kesässä saa maistaakseen, niin se on jo melkein ihme. Tänä kesänä minut neuvottiin sitten semmoiselle apajalle, että marjoja sai sekä syödä suoraan suuhun, että kerätä vähän mukin pohjalle.
 |
| Mesimarja (Rubus arcticus) |
 |
| Mesikoita muumimukissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti