Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapland. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapland. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Taas lomalla Lapissa - Travelling again in Lapland

Olimme Karigasniemellä maanantaista torstaihin. Mökkeilimme ihan kolmen sukupolven voimin: kuusi aikuista ja kolme lasta sekä koira. Säät suosivat, vaikka helle ei ehtinytkään meidän lomailumme aikana sinne.  Toki osa porukasta on siellä edelleen ja nauttii Lapin kesästä. 
Vesi oli Tenossa hyytävää, mutta se ei lasten uintia estänyt.








Näyttää ihan koiratanssilta. Taustalla lohensoutajat.

Veljenpojat ja Minni kisaltelivat rantahiekalla ihan loputtomasti (no, Minni kyllä väsähti keskiviikkona). Välillä juoksi koira edellä ja poika perässä -sitten vaihdettiin vuoroa. Tässä myös video Hermannista ja Minnistä.




Pyörähdimme Norjan puolella Karasjoella. Ihmeteltiin Coop-marketin valikoimaa ja syötiin tosi herkulliset ja nopeat pehmikset. Paluumatkalla otettiin muutamat selfiet, josta seuraava otos ja hieno maitohorsmikko.



Perinteisen suomalaisen lomaruoan lisäksi kokeilimme myös vaahtokarkkien paahtamista. Hyvinpä nuo mariekeksivaahtokarkkileivokset kelpasivat, mutta yleinen mielipide taisi olla, että vaahtokarkit ovat parempia kuin paahtokarkit.


Yleensä bongaan minulle tuntemattomat kasvilajit heti niistä ympäristöistä, joissa liikun. Ilmeisesti olin jo asettanut aivoni semmoiseen asentoon, että mitään uutta löydettävää ei ole, koska en tätä ihanuutta ollut huomannut kodan polulla. Kasvi näyttää vähän ohdakkeelta tai kaunokilta. Kukka on väriltään sininen. Onneksi mukanani oli sekä retkeilykasvio, että tunturikasvio, joiden avulla kasvi tunnistettiin läätteeksi. Olen nähnyt läätteen aikoinaan luontokartoittajaksi opiskellessani, mutta en kyllä sen jälkeen. Mukava yllätys!

Lääte (Saussurea alpina)

Tenon hiekkaa KeepLoopilla kuvattuna



sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Minilomalla Lapissa - Travelling in Lapland

Viikko sitten olimme Lapissa viettämässä pitkää viikonloppua.
Neljä päivää ja melkein 2000 km - se voi tuntua kyllä aika hullulta,
mutta mukavaa oli ja maisemat vaihtui.

Ajelimme perjantaina Oulun kautta Muonioon Harrinivan matkailukeskukseen, josta olimme varanneet mökin. Matkalla piipahdimme palauttamassa kirjoja Oulun yliopiston kirjastoon ja pehmiksellä Ideaparkissa. Kukkolankosken rannalla ulkoilutimme Minniä ja ihailimme veden virtausta. Minä bongasin ison risukalan rannalta. Valitettavasti matkailusesonki ei ollut vielä alkanut eikä hopeaseppä ollut vielä avannut putiikkiaan, olisin ostanut täydennystä Vaivero -sormukselleni.








Varsinainen kohteemme oli tietysti Karigasniemi, jonne ajoimme Muoniosta Sirkan, Pokan ja Inarin kautta. Se olikin meille ennestään tuntematon reitti. Nytpähän on sekin ajettu ja nähty. Oli ihan hyvä tie, vaikka vähän kyllä etukäteen arvelutti.
Aurinko paistoi ja Tenon rantahiekalla saattoi kuvitella olevansa jossain etelän mailla... Tosin lämpötila ei varsinaisesti ollut kovin helteinen ja itikoitakin oli, mutta ei se haitannut.




Sunnuntaina ajelimme Utsjoelle ja kävimme messussa vihkikirkossamme.
Olimme siis oikeastaan 10-vuotishääpäivämatkalla. Vihkipappimme Arto Seppänen jää tänä kesänä eläkkeelle, joten oli viimeisiä mahdollisuuksia tavata hänet näissä merkeissä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin jumalanpalveluksessa, joka toimitettiin sekä suomeksi, että saameksi. Mielenkiintoista.

Mökille palatessamme pysähdyimme Yläkönkäälle käppäilemään.





Alkukesä on mielestäni hyvä ajankohta Lapin matkailulle. Silloin ei ole vielä sietämättömästi rotikoita, siis mäkäräisiä, polttiaisia ja itikoita. Mutta silloin ei ole vielä kaikki matkailupaikat auki, ehkä juhannusviikolla on jo parempi tarjonta.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Kemin lumilinnassa, osa 2

Merellinen kattokruunu


Seinäreliefi, Pieni merenneito

Valokala



Kemin lumilinnan maskotit: Arttu ja Kerttu

Pääsisäänkäynti jäänsärkijän keulassa

tiistai 11. helmikuuta 2014

Kemin lumilinnassa

Merirosvolaivan keula

Kappeli

Kappeli, näkymä alttarille



Hotellihuoneen ikkuna

Yksi lumihotellin huoneista

Lumilinnatekniikkaa...

Lumihotellin käytävä


lauantai 17. elokuuta 2013

Lapin lumoissa

Vietin muutaman päivän Lapissa, Karigasniemellä, jossa perheelläni on mökki. Kotona Kainuussa oli ollut sateinen sää, mutta Lappi paistatteli auringossa eivätkä sääsketkään juuri vaivanneet. Väkeä mökillä oli kolmen sukupolven verran, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli ihan omiksi tarpeiksi. 

 
Mökki sijaitsee Tenojoen varrella, joten luonnollisestikin mökkiohjelmaan kuuluu kalastus. Joskus tulee saalista, joskus ei. Tällä kerralla saimme syödäksemme lohta ja harjusta.
 

 
 
Teimme pienen kävelyretken Ailigaksen päälle. Minä en ollut siellä aikaisemmin käynytkään. Äkkiä rinne näyttää ihan loivalta, mutta kylläpä sinne sai hikipäässä nousta. Oli ihan käymisen arvoinen paikka, maisemat olivat upeat ja hyvällä säällä näkyi kauas.
 

 
Torvijäkäliä

Riekonmarja

 
Karigasniemi on rajanylityspaikka Norjan puolelle ja melkeinpä joka reissulla käymme edes kerran ulkomailla. Tällä kerralla kävimme sekä Karasjoella kaupassa, että ajoimme Lakselviin ja vielä vähän Nordkappiin päin. Kävin jo kolmannen kerran Trollholmsundissa, jossa sijaitsee Pohjois-Euroopan laajimmat kalkkikiviesiintymät ja erikoiset kalkkikivimuodostelmat. 

 


Ruohokanukka

Lapinvuokko

Kotona odotti sateista repsahtanut puutarha, jossa odotti pari iloista yllätystä. Niistä myöhemmin.